Subpage under development, new version coming soon!
Subject: Päivän pähkinä
- 1
magnum [del] to
All
Viisi taloa on rivissä, joista jokainen on erivärinen.
Jokaisessa asuu eri kansalaisuutta edustava mies.
Jokaisella asukkaalla on eri eläin, lempisavuke ja lempijuoma.
Englantilainen asuu punaisessa talossa.
Espanjalaisella on koira.
Vihreässä talossa juodaan kahvia.
Ukrainalainen juo teetä.
Vihreä talo on välittömästi oikealla puolella valkoisesta talosta.
Old Goldin polttaja hoitaa etanoita.
Kools'ia poltetaan keltaisessa talossa.
Keskimmäisessä talossa juodaan maitoa.
Norjalainen asuu vasemmanpuoleisimmassa talossa.
Chesterfieldiä polttava mies asuu kettua hoitavan miehen naapurissa.
Lucky Striken polttaja juo appelsiinimehua.
Kools'ia poltetaan sen talon vieressä, jossa pidetään hevosta.
Japanilainen polttaa Kent:ä.
Norjalainen asuu sinisen talon vieressä.
Kuka juo vettä ja kenellä on seepra?
Aamukahvit tuli juotua ja tätä tyttökaverin kanssa pähkäiltyä. Suosittelen käyttämään kynää ja paperia kaverina tämän ratkaisemiseksi.
Välissä tosin tuntu ettei tätä pysty ratkaisemaan, mutta sitten se aukesi ja kylläpä helpotti =)
Jokaisessa asuu eri kansalaisuutta edustava mies.
Jokaisella asukkaalla on eri eläin, lempisavuke ja lempijuoma.
Englantilainen asuu punaisessa talossa.
Espanjalaisella on koira.
Vihreässä talossa juodaan kahvia.
Ukrainalainen juo teetä.
Vihreä talo on välittömästi oikealla puolella valkoisesta talosta.
Old Goldin polttaja hoitaa etanoita.
Kools'ia poltetaan keltaisessa talossa.
Keskimmäisessä talossa juodaan maitoa.
Norjalainen asuu vasemmanpuoleisimmassa talossa.
Chesterfieldiä polttava mies asuu kettua hoitavan miehen naapurissa.
Lucky Striken polttaja juo appelsiinimehua.
Kools'ia poltetaan sen talon vieressä, jossa pidetään hevosta.
Japanilainen polttaa Kent:ä.
Norjalainen asuu sinisen talon vieressä.
Kuka juo vettä ja kenellä on seepra?
Aamukahvit tuli juotua ja tätä tyttökaverin kanssa pähkäiltyä. Suosittelen käyttämään kynää ja paperia kaverina tämän ratkaisemiseksi.
Välissä tosin tuntu ettei tätä pysty ratkaisemaan, mutta sitten se aukesi ja kylläpä helpotti =)
Tämähän on näitä klassikoita.
Hyvän puun muuten laitoit pystyyn.
Pistetäänpäs klassikko pähkinä myös:
Sinulla on 9 samanlaista kuulaa, joista 1 on joko painavampi tai kevyempi kuin muut. Selvitä tavallisella orsivaa'alla kolmella punnituksella, mikä se niistä on ja onko se kevyempi vai painavampi.
Hyvän puun muuten laitoit pystyyn.
Pistetäänpäs klassikko pähkinä myös:
Sinulla on 9 samanlaista kuulaa, joista 1 on joko painavampi tai kevyempi kuin muut. Selvitä tavallisella orsivaa'alla kolmella punnituksella, mikä se niistä on ja onko se kevyempi vai painavampi.
Ja yksi klassikko lisää:
Tienristeyksessä toinen tie vie Roomaan. Risteyksessä päivystää toinen kahdesta oppaasta, joista toinen aina valehtelee ja toinen puhuu aina totta.
Miten saat oppaalta yhdellä kysymyksellä selville kumpi tie vie Roomaan?
Tienristeyksessä toinen tie vie Roomaan. Risteyksessä päivystää toinen kahdesta oppaasta, joista toinen aina valehtelee ja toinen puhuu aina totta.
Miten saat oppaalta yhdellä kysymyksellä selville kumpi tie vie Roomaan?
Kannattaa pyytää/laittaa vastaukset sk-postilla, ettei muilta mene ilo ratkoa arvoituksia.
Näin just meinasin pääsiäiseks mökille ottaa muutaman ratkastavaksi..........
Tässä pähkinä nakerrettavaksi:
Vanha mies istuu tuolilla. Kuinka vanha mies on?
Vanha mies istuu tuolilla. Kuinka vanha mies on?
Tehtävässä on seitsemän entistä Yhdysvaltain presidenttiä.
Aluksi Yhdysvaltain puolueet jaettiin federalisteihin ja "antifederalisteihin". Jälkimmäiselle puolelle kehittyi demokraattis-republikaaninen puolue (eli demokraattinen puolue). 1828 demokraattinen puolue jakaantui kahtia. Hallitsevan presidentin, Andrew Jacksonin, kannattajia kutsuttiin demokraateiksi. Hänen vastustajansa perustivat whig-puolueen. (Aluksi vastustajat olivat nimellä "kansalliset republikaanit"). Whigit jatkoivat puolueena aiemmin kuihtuneen federalistisen puolueen perinnettä. 1850-luvulla whig-puolue hajosi. Osa whigeistä (varsinkin pohjoisen whigit) siirtyi 1854 perustettuun republikaaniseen puolueeseen. 1852 presidentinvaaleissa olivat vastakkain vielä demokraattien ja whig-puolueen ehdokkaat. Seuraavissa vuoden 1856 vaaleissa vastakkain olivat demokraattien ja republikaanien ehdokkaat. Tuolloin whig oli hajonnut jo niin pahasti, ettei se enää asettanut ehdokasta. (Know nothing- puolueen nimellä osa heistä oli kuitenkin mukana vaaleissa.) Vuoteen 1941 asti vaaleissa valittu presidentti astui virkaansa maaliskuun neljäntenä päivänä. 20.1. 1941 lähtien on virkaanastujaispäivä ollut tammikuussa. Ensimmäinen presidentti astui virkaansa 30.4. 1789.
Presidentti: James Buchanan, Thomas Jefferson, Abraham Lincoln, James Monroe, John Tyler, Martin van Buren, George Washington
Hallitsi vuosina:
* 1789-1797
* 1801-1809
* 1817-1825
* 1837-1841
* 1841-1845
* 1857-1861
* 1861-1865
Presidentin ministeri:
* Oikeusministeri (Attorney General) Levi Lincoln
* Sisäministeri (Secretary of the Interior) Jacob Thompson
* Sotaministeri (Secretary of War) John C. Calhoun
* Meriministeri, (merisotaministeri) (Secretary of the Navy) James K. Paulding
* Ulkoministeri (Secretary of State) William H. Seward
* Ulkoministeri (Secretary of State) Daniel Webster
* Valtiovarainministeri (Secretary of the Treasury) Alexander Hamilton
Ulkoministeriö (Department of State) oli alkuperäiseltä nimeltään The Department of Foreign Affairs. Nimi muutettiin syyskuussa 1789. Sotaministeriö (The War Department) perustettiin elokuussa 1789. Meriministeriö perustettiin huhtikuussa 1798. Syyskuussa 1947 sotaministeriö ja Meriministeriö yhdistettiin puolustusministeriöksi (The Department of Defense). Oikeusministeriö ja valtiovarainministeriö ovat toimineet vuodesta 1789. Sisäministeriö perustettiin maaliskuussa 1849.
Tapahtui presidentin hallituskaudella mm.:
* A. Ennen presidenttikauttaan hän toimi mm. Virginian kuvernöörinä ja Pariisin lähettiläänä sekä Yhdysvaltain ulkoministerinä. Virkaanastujaispuheessaan presidentti korosti Yhdysvaltain unionin ja vallankumouksen yhtenäisyyttä ja sananvapautta. Presidentin kaudella Yhdysvallat osti Ranskalta viidellä miljoonalla dollarilla Mississipin länsipuolisen Louisianan, joka ulottui Kalliovuoriin. Presidentin hallitus kieltäytyi maksamasta suojelurahaa Välimerellä 'merirosvovaltioille'. Tämä johti merirosvosotaan eli Tripolin sotaan. Lisäksi säädettiin tuontikielto englantilaisille tavaroille. Laivastovälikohtaus (Chesapeakin tapaus) kiristi Yhdysvaltain ja Englannin suhteet. Presidentti määräsi kaikki brittiläiset sota-alukset poistumaan Yhdysvaltain vesiltä. Lisäksi säädettiin Embargo Act, jolla kiellettiin yhdysvaltalaisia aluksia menemästä ulkomaisiin satamiin ilman hallituksen lupaa. Siitä aiheutui kuitenkin huomattavaa vahinkoa Yhdysvaltain taloudelle.
* B. Ennen presidenttikauttaan hän oli mm. lähettiläänä Pietarissa sekä maansa ulkoministeri. Presidentti oli myötämielinen suurtilallisille. Presidentin kaudella pohjoisen ja etelän väliset erimielisyydet kärjistyivät entisestään. Kansasissa käytiin lähes avointa sotaa orjuuden kannattajien ja vastustajien välillä. Kauden loppupuolella kilpailevan puolueen ehdokkaan voittaessa presidentinvaalit, Etelä-Carolina, Mississippi, Alabama, Florida, Georgia, Texas ja Louisiana erosivat Yhdysvalloista. Eronneet valtiot perustivat oman liittonsa, Amerikan liittoutuneet valtiot. Presidentti ei kyennyt estämään valtioiden eroa.
* C. Ennen presidenttikauttaan hän toimi mm. lähettiläänä Pariisissa ja Lontoossa sekä oli Virginian kuvernöörinä ja maansa ulkoministerinä. Hänen presidenttikaudellaan Yhdysvallat laajensi aluettaan ostamalla Espanjalta Floridan viidellä miljoonalla dollarilla. Britannia ja Yhdysvallat sopivat Oregonin alueen yhteisestä miehittämisestä sekä rajaepäselvyyksistä Suurten järvien länsipuolella. Venäjän tsaari esitti Venäjän Amerikan rajan ulottuvan etelässä 51. leveyspiirille. Britannian ja Venäjän välisellä sopimuksella Venäjän valta länsirannikolla rajoitettiin Alaskan alueelle. Myöhemmin hän kertoi puheessaan, että Yhdysvallat tulee vastustamaan kaikkia eurooppalaisten valtioiden puuttumisia läntisen pallonpuoliskon itsenäisten valtioiden asioihin ja ettei Yhdysvallat ota osaa muiden maanosien tapahtumiin.
* D. Hän oli Yhdysvaltain kansallissankari. Hän osallistui seitsenvuotisen sodan aikana englantilaisten riveissä virginialaisen nostoväen päällikkönä taisteluun ranskalaisia vastaan Ohion alueella. Hänet valittiin itsenäisyystaistelussa siirtokuntien armeijan ylipäälliköksi. Presidenttikautensa aikana Yhdysvallat kävi pitkän ja katkeran sodan Ohion laakson intiaaneja vastaan. Miamipäällikkö Pieni Kilpikonna (Meshekinoquah) aiheutti joukkoineen Yhdysvalloille nöyryyttäviä tappioita. Samoin shawneiden Sinitakki aiheutti tappoita. Ft. Recoveryn taistelussa yhdysvaltalaiset kärsivät intiaanisotiensa suurimman tappion. Vasta kenraali Anthony Wayne löi intiaanit Fallen Timbersin (Kaatuneiden puiden) taistelussa. Intiaanit taipuivat lopulta rauhansopimukseen. Vermontista, Kentuckysta ja Tennesseestä tuli Yhdysvaltain osavaltiot. Lukuisissa kertomuksissa ylistetään presidentin rehellisyyttä, urheutta ja jalomielisyyttä. Presidenttinä hän halusi kuitenkin itseään kohdeltavan kuin monarkkia. Presidenttinä hän oli lujan keskusvallan kannalla. Kolmen keskeisen ministeriön johtajat kokoontuivat säännöllisesti presidentin kanssa. Siitä kehittyi vähitellen kabinetti. Hän toteutti laajoja sisäisiä uudistuksia. Liittovaltion hallintokoneisto saatiin toimivaksi. Pyrittiin luomaan kansallinen keskuspankki. Asetettiin vero tislatuille väkijuomille. Monet viljelijät kieltäytyivät maksamasta viskistään veroa. Se johti viskikapinaan, joka Pennsylvaniassa johti väkivaltaisuuksiin.
* E. Hän on Yhdysvaltain historian ensimmäinen presidentti, joka tuli varapresidenttinä presidentiksi. Edellinen presidentti kuoli kesken virkakauden. Britannian ja Yhdysvaltain rajakiistat jatkuivat. Yhdysvaltain Ulkoministerin ja Britannian erityislähettilään Alexander Baringin, Ashburtonin ensimmäisen paronin, välisissä neuvotteluissa Yhdysvallat sai pääosan Arostookjoen laaksosta. Sopimus määritti Kanadan ja Yhdysvaltojen välisen rajan myös Yläjärven ja Metsäjärven välillä. Vain kolme päivää ennen lähtöään Valkoisesta talosta hän allekirjoitti Teksasin liittämistä koskevat paperit. Teksasista tuli Yhdysvaltain osavaltio.
* F. Taistelu orjuutta vastaan veti hänet mukaan poliittiseen toimintaan. Hän oli orjuuden asteittaisen lakkauttamisen kannalla. Hänen voittonsa presidentinvaaleissa aiheutti suurta tyytymättömyyttä etelän osavaltioissa. Useat valtiot erosivat Yhdysvalloista. Presidentti halusi säilyttää unionin yhtenäisenä vaikka väkivalloin. Virginia, Tennessee, Arkansas ja Pohjois-Carolina erosivat unionista ja liittyivät Amerikan liittoutuneisiin valtioihin. Neuvotteluyritykset pohjoisvaltioiden eli liittovaltion ja etelävaltioiden eli konfederaation (Amerikan liittoutuneet valtiot) välillä kariutuivat. Etelävaltioiden joukot ampuivat tykeillä Etelä-Carolinan rannikolla Charlestonin edustalla Fort Sumterin linnaketta ja pakotti unionin joukot antautumaan. Näin sai alkunsa sisällissota. Sen ensimmäisessä suuressa taistelussa pohjoisvaltioiden armeija eteni kohti Virginian pääkaupunkia Richmondia. Eteneminen loppui Bull Run joella, jossa pohjoisvaltiolaiset kärsivät tappion. Tappion jälkeen pohjoisvaltioiden ylipäälliköksi valittiin George McClellan. Etelävaltioiden kenraali Robert E. Lee kuitenkin kukisti hänet seitsemän päivän taistelussa. Pohjoisvaltioiden joukot valtasivat mm. New Orleansin ja Vicksburgin. Kenraali Lee yritti viedä sotaa pohjoisen puolelle. Antietamin taistelussa hyökkäys torjuttiin. Lee yritti vielä toisen kerran. Tässä kuuluisassa Gettysburgin taistelussa sota päättyi Leen tappioon. Vicksburgin voittaja kenraali Ulysses Grant nimitettiiin pohjoisvaltioiden joukkojen ylipäälliköksi. Sodan verisimmät vaiheet käytiin Grantin yrittäessä valloittaa etelävaltioiden pääkaupunkia. Lopulta Lee antautui kenraali Grantille Appomattoxissa. Sisällissota päättyi. Sodan jälkeen presidentin suunnitelmissa oli liittää etelävaltiot suhteellisen nopeasti takaisin unioniin. Orjuus lakkautettiin. Presidentti joutui John Wilkes Boothin murhaamaksi Ford-teatterissa Washingtonissa.
* G. Hänet tunnettiin nimellä "Little Magician". Hän toimi edellisen presidentin varapresidenttinä. Lisäksi hän oli aiemmin ulkoministerinä. Presidentti joutui tekemään useita talouspoliittisia uudistuksia maan talouden ajauduttua inflaatioon, jota seurasi lukuisat vararikot. Presidentin kaudella toteutettiin cherokee-intiaanien siirtopäätös. John Rossin johdolla 15000 intiaania matkasi eteläisille tasangoille. Britannian ja Yhdysvaltojen väliset rajakiistat jatkuivat. Hän ei kannattanut orjavaltio Teksasin liittämistä unioniin. Hän esti USA:n ja Kanadan rajariitojen sotaisan ratkaisun.
Vihjeet:
1. Sisäministeriö perustettiin 3.3. 1849. Siitä lähtien on siis Yhdysvalloilla ollut myös sisäministeri.
2. George Washington hallitsi 1789-1797. Hän oli Yhdysvaltain ensimmäinen presidentti.
3. Thomas Jefferson hallitsi 1801-1809. Hän oli Yhdysvaltain kolmas presidentti.
4. Tapahtumassa E mainittu sopimus tunnettiin nimellä Webster-Ashburton -sopimus. Se määritti Kanadan ja USA:n välisen rajan. Se sai nimensä USA:n silloisen ulkoministerin Daniel Websterin ja Britannian erityislähettilään Alexander Baringin, Ashburtonin paronin, mukaan.
5. George Washington oli Yhdysvaltain kansallissankari ja itsenäisyystaistelussa siirtokuntien armeijan ylipäällikkö.
6. Abraham Lincolnin aikana käytiin USA:n sisällissota.
7. C:n loppuosassa mainittu asia tunnetaan Monroen oppina. Se on nimetty silloin hallinneen presidentin, James Monroen, mukaan.
8. 1838-1841 meriministerinä oli James K. Paulding.
9. 1861-1865 sisäministerinä ei ollut Jacob Thompson.
10. Martin van Buren oli presidenttinä aiemmin kuin John Tyler.
11. Yhdysvaltain ensimmäinen presidentti oli federalisti. Eo. presidenteistä viimeisenä hallinnut oli republikaani.
12. Thomas Jefferson kuului demokraattis-republikaaniseen puolueeseen. Kaikki seuraavat presidentit vuoteen 1828 asti kuuluivat samaan puolueeseen kuin Jefferson. 1828 puolue hajosi.
13. Tehtävän ainoa whig-puoluetta edustanut presidentti tuli presidentiksi varapresidentin paikalta 1841, koska edellinen presidentti William Henry Harrison kuoli hallittuaan vain kuukauden. Hän on USA:n historian ensimmäinen presidentti, joka on tullut virkaansa varapresidentin paikalta.
14. James Buchanan ja Martin van Buren olivat demokraatteja. Kumpikaan heistä ei hallinnut 1817-1825.
15. USA:n sisällissotaa ei käyty 1817-1825.
16. John Tyler ei hallinnut 1861-1865.
17. A tapahtui aiemmin kuin G.
18. Alexander Hamilton oli valtiovarainministerinä aiemmin kuin Levi Lincoln oikeusministerinä.
19. Sisäministeri Jacob Thompsonin aikana ei tapahtunut G:tä.
20. John C. Calhoun ja Levi Lincoln eivät kumpikaan olleet ministereinä 1861-1865.
21. Alexander Hamilton ei ollut Thomas Jeffersonin aikana ministerinä.
22. Levi Lincoln oli ministerinä aiemmin kuin John C. Calhoun.
Ratkaise:
A) Minä vuonna kukin presidentti hallitsi?
B) Mikä tapahtumista A-G tapahtui kunkin presidentin kaudella?
C) Kenen presidentin aikana kukin ministeri oli virassa?
Ylimääräisiä:
D) Vuosina 1837-1841 presidenttinä ollut hävisi vuoden 1840 vaalit. Hän yritti vielä vuoden 1848 vaaleissa Free Soil Partyn ehdokkaana. Presidentti oli kotoisin Old Kinderhookin kylästä. Erään tarinan mukaan presidentistä on lähtöisin sanonta O.K. (okei). Kirjaimet tulevat presidentin kotikylästä. Vuoden 1840 vaaleissa presidentin kannattajat perustivat O.K. Kerhon. Kenestä presidentistä siis on kyse? (O.K.:n syntyperästä on myös lukuisia muita tarinoita.)
E) Päättele minkä vuoden presidentinvaaleissa oli sloganina: "Tippecanoe and Tyler too"? Vaalit olivat aina virkaanastumisvuotta edeltävän vuoden lopussa.
F) Kuka eo. presidenteistä murhattiin?
G) Ketkä eo. presidenteistä on ikuistettuna Mount Rushmoren graniittiin?
H) Vuoden 1860 presidentinvaaleissa puolueet olivat selvästi jakaantuneet alueellisesti. Pohjoisten Demokraattien ehdokkaana oli Stephen Douglas. Hän sai taakseen vain 12 Missourin valitsijamiestä. Eteläisten Demokraattien ehdokas oli John C. Breckinridge. Hän sai 72 valitsijamiestä. Lisäksi Perustuslaillisen Unionipuolueen ehdokas John Bell sai 39 valitsijamiestä. Voittaja sai kuitenkin 180 valitsijamiestä. Kuka voitti vaalit?
I) Vuoden 1800 vaaleissa hallitsevan federalistisen puolueen ehdokkaat kärsivät tappion. Sen sijaan Thomas Jefferson ja Aaron Burr saivat kumpikin 73 ääntä. Koska kukaan ehdokkaista ei saanut enemmistöä, siirtyi vaali edustajainhuoneelle. 35 kertaa edustajainhuone äänesti tasatuloksen. Lopulta Jefferson vei voiton. Sekä Jefferson että Burr edustivat kuitenkin samaa puoluetta. Mitä puoluetta? 1804 vaaleissa Jefferson kukisti federalistien Charles Pinckneyn äänin 162-14.
J) 1789 New Yorkiin kokoontunut kongressi valitsi maalle presidentin. Kuka valittiin tuolloin presidentiksi? 1790 valittu liittovaltion pääkaupunki sai nimensä presidentin mukaan.
K) Kuka voitti vuoden 1816 vaaleissa federalistien ehdokkaan Rufus Kingin äänin 183-34?
L) Vuoden 1856 vaaleissa John C. Fremont sai 114 valitsijamiestä, mutta voittaja sai 174 valitsijamiestä. Kuka voitti tuolloin? Mikä oli Fremontin puoluekanta?
Aluksi Yhdysvaltain puolueet jaettiin federalisteihin ja "antifederalisteihin". Jälkimmäiselle puolelle kehittyi demokraattis-republikaaninen puolue (eli demokraattinen puolue). 1828 demokraattinen puolue jakaantui kahtia. Hallitsevan presidentin, Andrew Jacksonin, kannattajia kutsuttiin demokraateiksi. Hänen vastustajansa perustivat whig-puolueen. (Aluksi vastustajat olivat nimellä "kansalliset republikaanit"). Whigit jatkoivat puolueena aiemmin kuihtuneen federalistisen puolueen perinnettä. 1850-luvulla whig-puolue hajosi. Osa whigeistä (varsinkin pohjoisen whigit) siirtyi 1854 perustettuun republikaaniseen puolueeseen. 1852 presidentinvaaleissa olivat vastakkain vielä demokraattien ja whig-puolueen ehdokkaat. Seuraavissa vuoden 1856 vaaleissa vastakkain olivat demokraattien ja republikaanien ehdokkaat. Tuolloin whig oli hajonnut jo niin pahasti, ettei se enää asettanut ehdokasta. (Know nothing- puolueen nimellä osa heistä oli kuitenkin mukana vaaleissa.) Vuoteen 1941 asti vaaleissa valittu presidentti astui virkaansa maaliskuun neljäntenä päivänä. 20.1. 1941 lähtien on virkaanastujaispäivä ollut tammikuussa. Ensimmäinen presidentti astui virkaansa 30.4. 1789.
Presidentti: James Buchanan, Thomas Jefferson, Abraham Lincoln, James Monroe, John Tyler, Martin van Buren, George Washington
Hallitsi vuosina:
* 1789-1797
* 1801-1809
* 1817-1825
* 1837-1841
* 1841-1845
* 1857-1861
* 1861-1865
Presidentin ministeri:
* Oikeusministeri (Attorney General) Levi Lincoln
* Sisäministeri (Secretary of the Interior) Jacob Thompson
* Sotaministeri (Secretary of War) John C. Calhoun
* Meriministeri, (merisotaministeri) (Secretary of the Navy) James K. Paulding
* Ulkoministeri (Secretary of State) William H. Seward
* Ulkoministeri (Secretary of State) Daniel Webster
* Valtiovarainministeri (Secretary of the Treasury) Alexander Hamilton
Ulkoministeriö (Department of State) oli alkuperäiseltä nimeltään The Department of Foreign Affairs. Nimi muutettiin syyskuussa 1789. Sotaministeriö (The War Department) perustettiin elokuussa 1789. Meriministeriö perustettiin huhtikuussa 1798. Syyskuussa 1947 sotaministeriö ja Meriministeriö yhdistettiin puolustusministeriöksi (The Department of Defense). Oikeusministeriö ja valtiovarainministeriö ovat toimineet vuodesta 1789. Sisäministeriö perustettiin maaliskuussa 1849.
Tapahtui presidentin hallituskaudella mm.:
* A. Ennen presidenttikauttaan hän toimi mm. Virginian kuvernöörinä ja Pariisin lähettiläänä sekä Yhdysvaltain ulkoministerinä. Virkaanastujaispuheessaan presidentti korosti Yhdysvaltain unionin ja vallankumouksen yhtenäisyyttä ja sananvapautta. Presidentin kaudella Yhdysvallat osti Ranskalta viidellä miljoonalla dollarilla Mississipin länsipuolisen Louisianan, joka ulottui Kalliovuoriin. Presidentin hallitus kieltäytyi maksamasta suojelurahaa Välimerellä 'merirosvovaltioille'. Tämä johti merirosvosotaan eli Tripolin sotaan. Lisäksi säädettiin tuontikielto englantilaisille tavaroille. Laivastovälikohtaus (Chesapeakin tapaus) kiristi Yhdysvaltain ja Englannin suhteet. Presidentti määräsi kaikki brittiläiset sota-alukset poistumaan Yhdysvaltain vesiltä. Lisäksi säädettiin Embargo Act, jolla kiellettiin yhdysvaltalaisia aluksia menemästä ulkomaisiin satamiin ilman hallituksen lupaa. Siitä aiheutui kuitenkin huomattavaa vahinkoa Yhdysvaltain taloudelle.
* B. Ennen presidenttikauttaan hän oli mm. lähettiläänä Pietarissa sekä maansa ulkoministeri. Presidentti oli myötämielinen suurtilallisille. Presidentin kaudella pohjoisen ja etelän väliset erimielisyydet kärjistyivät entisestään. Kansasissa käytiin lähes avointa sotaa orjuuden kannattajien ja vastustajien välillä. Kauden loppupuolella kilpailevan puolueen ehdokkaan voittaessa presidentinvaalit, Etelä-Carolina, Mississippi, Alabama, Florida, Georgia, Texas ja Louisiana erosivat Yhdysvalloista. Eronneet valtiot perustivat oman liittonsa, Amerikan liittoutuneet valtiot. Presidentti ei kyennyt estämään valtioiden eroa.
* C. Ennen presidenttikauttaan hän toimi mm. lähettiläänä Pariisissa ja Lontoossa sekä oli Virginian kuvernöörinä ja maansa ulkoministerinä. Hänen presidenttikaudellaan Yhdysvallat laajensi aluettaan ostamalla Espanjalta Floridan viidellä miljoonalla dollarilla. Britannia ja Yhdysvallat sopivat Oregonin alueen yhteisestä miehittämisestä sekä rajaepäselvyyksistä Suurten järvien länsipuolella. Venäjän tsaari esitti Venäjän Amerikan rajan ulottuvan etelässä 51. leveyspiirille. Britannian ja Venäjän välisellä sopimuksella Venäjän valta länsirannikolla rajoitettiin Alaskan alueelle. Myöhemmin hän kertoi puheessaan, että Yhdysvallat tulee vastustamaan kaikkia eurooppalaisten valtioiden puuttumisia läntisen pallonpuoliskon itsenäisten valtioiden asioihin ja ettei Yhdysvallat ota osaa muiden maanosien tapahtumiin.
* D. Hän oli Yhdysvaltain kansallissankari. Hän osallistui seitsenvuotisen sodan aikana englantilaisten riveissä virginialaisen nostoväen päällikkönä taisteluun ranskalaisia vastaan Ohion alueella. Hänet valittiin itsenäisyystaistelussa siirtokuntien armeijan ylipäälliköksi. Presidenttikautensa aikana Yhdysvallat kävi pitkän ja katkeran sodan Ohion laakson intiaaneja vastaan. Miamipäällikkö Pieni Kilpikonna (Meshekinoquah) aiheutti joukkoineen Yhdysvalloille nöyryyttäviä tappioita. Samoin shawneiden Sinitakki aiheutti tappoita. Ft. Recoveryn taistelussa yhdysvaltalaiset kärsivät intiaanisotiensa suurimman tappion. Vasta kenraali Anthony Wayne löi intiaanit Fallen Timbersin (Kaatuneiden puiden) taistelussa. Intiaanit taipuivat lopulta rauhansopimukseen. Vermontista, Kentuckysta ja Tennesseestä tuli Yhdysvaltain osavaltiot. Lukuisissa kertomuksissa ylistetään presidentin rehellisyyttä, urheutta ja jalomielisyyttä. Presidenttinä hän halusi kuitenkin itseään kohdeltavan kuin monarkkia. Presidenttinä hän oli lujan keskusvallan kannalla. Kolmen keskeisen ministeriön johtajat kokoontuivat säännöllisesti presidentin kanssa. Siitä kehittyi vähitellen kabinetti. Hän toteutti laajoja sisäisiä uudistuksia. Liittovaltion hallintokoneisto saatiin toimivaksi. Pyrittiin luomaan kansallinen keskuspankki. Asetettiin vero tislatuille väkijuomille. Monet viljelijät kieltäytyivät maksamasta viskistään veroa. Se johti viskikapinaan, joka Pennsylvaniassa johti väkivaltaisuuksiin.
* E. Hän on Yhdysvaltain historian ensimmäinen presidentti, joka tuli varapresidenttinä presidentiksi. Edellinen presidentti kuoli kesken virkakauden. Britannian ja Yhdysvaltain rajakiistat jatkuivat. Yhdysvaltain Ulkoministerin ja Britannian erityislähettilään Alexander Baringin, Ashburtonin ensimmäisen paronin, välisissä neuvotteluissa Yhdysvallat sai pääosan Arostookjoen laaksosta. Sopimus määritti Kanadan ja Yhdysvaltojen välisen rajan myös Yläjärven ja Metsäjärven välillä. Vain kolme päivää ennen lähtöään Valkoisesta talosta hän allekirjoitti Teksasin liittämistä koskevat paperit. Teksasista tuli Yhdysvaltain osavaltio.
* F. Taistelu orjuutta vastaan veti hänet mukaan poliittiseen toimintaan. Hän oli orjuuden asteittaisen lakkauttamisen kannalla. Hänen voittonsa presidentinvaaleissa aiheutti suurta tyytymättömyyttä etelän osavaltioissa. Useat valtiot erosivat Yhdysvalloista. Presidentti halusi säilyttää unionin yhtenäisenä vaikka väkivalloin. Virginia, Tennessee, Arkansas ja Pohjois-Carolina erosivat unionista ja liittyivät Amerikan liittoutuneisiin valtioihin. Neuvotteluyritykset pohjoisvaltioiden eli liittovaltion ja etelävaltioiden eli konfederaation (Amerikan liittoutuneet valtiot) välillä kariutuivat. Etelävaltioiden joukot ampuivat tykeillä Etelä-Carolinan rannikolla Charlestonin edustalla Fort Sumterin linnaketta ja pakotti unionin joukot antautumaan. Näin sai alkunsa sisällissota. Sen ensimmäisessä suuressa taistelussa pohjoisvaltioiden armeija eteni kohti Virginian pääkaupunkia Richmondia. Eteneminen loppui Bull Run joella, jossa pohjoisvaltiolaiset kärsivät tappion. Tappion jälkeen pohjoisvaltioiden ylipäälliköksi valittiin George McClellan. Etelävaltioiden kenraali Robert E. Lee kuitenkin kukisti hänet seitsemän päivän taistelussa. Pohjoisvaltioiden joukot valtasivat mm. New Orleansin ja Vicksburgin. Kenraali Lee yritti viedä sotaa pohjoisen puolelle. Antietamin taistelussa hyökkäys torjuttiin. Lee yritti vielä toisen kerran. Tässä kuuluisassa Gettysburgin taistelussa sota päättyi Leen tappioon. Vicksburgin voittaja kenraali Ulysses Grant nimitettiiin pohjoisvaltioiden joukkojen ylipäälliköksi. Sodan verisimmät vaiheet käytiin Grantin yrittäessä valloittaa etelävaltioiden pääkaupunkia. Lopulta Lee antautui kenraali Grantille Appomattoxissa. Sisällissota päättyi. Sodan jälkeen presidentin suunnitelmissa oli liittää etelävaltiot suhteellisen nopeasti takaisin unioniin. Orjuus lakkautettiin. Presidentti joutui John Wilkes Boothin murhaamaksi Ford-teatterissa Washingtonissa.
* G. Hänet tunnettiin nimellä "Little Magician". Hän toimi edellisen presidentin varapresidenttinä. Lisäksi hän oli aiemmin ulkoministerinä. Presidentti joutui tekemään useita talouspoliittisia uudistuksia maan talouden ajauduttua inflaatioon, jota seurasi lukuisat vararikot. Presidentin kaudella toteutettiin cherokee-intiaanien siirtopäätös. John Rossin johdolla 15000 intiaania matkasi eteläisille tasangoille. Britannian ja Yhdysvaltojen väliset rajakiistat jatkuivat. Hän ei kannattanut orjavaltio Teksasin liittämistä unioniin. Hän esti USA:n ja Kanadan rajariitojen sotaisan ratkaisun.
Vihjeet:
1. Sisäministeriö perustettiin 3.3. 1849. Siitä lähtien on siis Yhdysvalloilla ollut myös sisäministeri.
2. George Washington hallitsi 1789-1797. Hän oli Yhdysvaltain ensimmäinen presidentti.
3. Thomas Jefferson hallitsi 1801-1809. Hän oli Yhdysvaltain kolmas presidentti.
4. Tapahtumassa E mainittu sopimus tunnettiin nimellä Webster-Ashburton -sopimus. Se määritti Kanadan ja USA:n välisen rajan. Se sai nimensä USA:n silloisen ulkoministerin Daniel Websterin ja Britannian erityislähettilään Alexander Baringin, Ashburtonin paronin, mukaan.
5. George Washington oli Yhdysvaltain kansallissankari ja itsenäisyystaistelussa siirtokuntien armeijan ylipäällikkö.
6. Abraham Lincolnin aikana käytiin USA:n sisällissota.
7. C:n loppuosassa mainittu asia tunnetaan Monroen oppina. Se on nimetty silloin hallinneen presidentin, James Monroen, mukaan.
8. 1838-1841 meriministerinä oli James K. Paulding.
9. 1861-1865 sisäministerinä ei ollut Jacob Thompson.
10. Martin van Buren oli presidenttinä aiemmin kuin John Tyler.
11. Yhdysvaltain ensimmäinen presidentti oli federalisti. Eo. presidenteistä viimeisenä hallinnut oli republikaani.
12. Thomas Jefferson kuului demokraattis-republikaaniseen puolueeseen. Kaikki seuraavat presidentit vuoteen 1828 asti kuuluivat samaan puolueeseen kuin Jefferson. 1828 puolue hajosi.
13. Tehtävän ainoa whig-puoluetta edustanut presidentti tuli presidentiksi varapresidentin paikalta 1841, koska edellinen presidentti William Henry Harrison kuoli hallittuaan vain kuukauden. Hän on USA:n historian ensimmäinen presidentti, joka on tullut virkaansa varapresidentin paikalta.
14. James Buchanan ja Martin van Buren olivat demokraatteja. Kumpikaan heistä ei hallinnut 1817-1825.
15. USA:n sisällissotaa ei käyty 1817-1825.
16. John Tyler ei hallinnut 1861-1865.
17. A tapahtui aiemmin kuin G.
18. Alexander Hamilton oli valtiovarainministerinä aiemmin kuin Levi Lincoln oikeusministerinä.
19. Sisäministeri Jacob Thompsonin aikana ei tapahtunut G:tä.
20. John C. Calhoun ja Levi Lincoln eivät kumpikaan olleet ministereinä 1861-1865.
21. Alexander Hamilton ei ollut Thomas Jeffersonin aikana ministerinä.
22. Levi Lincoln oli ministerinä aiemmin kuin John C. Calhoun.
Ratkaise:
A) Minä vuonna kukin presidentti hallitsi?
B) Mikä tapahtumista A-G tapahtui kunkin presidentin kaudella?
C) Kenen presidentin aikana kukin ministeri oli virassa?
Ylimääräisiä:
D) Vuosina 1837-1841 presidenttinä ollut hävisi vuoden 1840 vaalit. Hän yritti vielä vuoden 1848 vaaleissa Free Soil Partyn ehdokkaana. Presidentti oli kotoisin Old Kinderhookin kylästä. Erään tarinan mukaan presidentistä on lähtöisin sanonta O.K. (okei). Kirjaimet tulevat presidentin kotikylästä. Vuoden 1840 vaaleissa presidentin kannattajat perustivat O.K. Kerhon. Kenestä presidentistä siis on kyse? (O.K.:n syntyperästä on myös lukuisia muita tarinoita.)
E) Päättele minkä vuoden presidentinvaaleissa oli sloganina: "Tippecanoe and Tyler too"? Vaalit olivat aina virkaanastumisvuotta edeltävän vuoden lopussa.
F) Kuka eo. presidenteistä murhattiin?
G) Ketkä eo. presidenteistä on ikuistettuna Mount Rushmoren graniittiin?
H) Vuoden 1860 presidentinvaaleissa puolueet olivat selvästi jakaantuneet alueellisesti. Pohjoisten Demokraattien ehdokkaana oli Stephen Douglas. Hän sai taakseen vain 12 Missourin valitsijamiestä. Eteläisten Demokraattien ehdokas oli John C. Breckinridge. Hän sai 72 valitsijamiestä. Lisäksi Perustuslaillisen Unionipuolueen ehdokas John Bell sai 39 valitsijamiestä. Voittaja sai kuitenkin 180 valitsijamiestä. Kuka voitti vaalit?
I) Vuoden 1800 vaaleissa hallitsevan federalistisen puolueen ehdokkaat kärsivät tappion. Sen sijaan Thomas Jefferson ja Aaron Burr saivat kumpikin 73 ääntä. Koska kukaan ehdokkaista ei saanut enemmistöä, siirtyi vaali edustajainhuoneelle. 35 kertaa edustajainhuone äänesti tasatuloksen. Lopulta Jefferson vei voiton. Sekä Jefferson että Burr edustivat kuitenkin samaa puoluetta. Mitä puoluetta? 1804 vaaleissa Jefferson kukisti federalistien Charles Pinckneyn äänin 162-14.
J) 1789 New Yorkiin kokoontunut kongressi valitsi maalle presidentin. Kuka valittiin tuolloin presidentiksi? 1790 valittu liittovaltion pääkaupunki sai nimensä presidentin mukaan.
K) Kuka voitti vuoden 1816 vaaleissa federalistien ehdokkaan Rufus Kingin äänin 183-34?
L) Vuoden 1856 vaaleissa John C. Fremont sai 114 valitsijamiestä, mutta voittaja sai 174 valitsijamiestä. Kuka voitti tuolloin? Mikä oli Fremontin puoluekanta?
- 1