Subpage under development, new version coming soon!
Subject: Mieli ruoka?
Mulle maistuu pehmeän pippuriset broilerin fileesuikaleet ranskalaisten kanssa. Sekaan tietysti kermaa ja omat mausteet ;)
(edited)
(edited)
Puolikypsä härän sisäfileepihvi yrttiperunoilla höystytettynä tsatsikilla.
Lasillinen Bon Revur Viiniä ja arinauunilla paistettua Kaurarieskaa.
Lopun kruunaa maalaisjäätelö mansikoilla ja pähkinöillä.
Lasillinen Bon Revur Viiniä ja arinauunilla paistettua Kaurarieskaa.
Lopun kruunaa maalaisjäätelö mansikoilla ja pähkinöillä.
Noniin nyt iski mässyt ;)
paitsi et pihvin syön mieluiten kypsänä...
paitsi et pihvin syön mieluiten kypsänä...
Geenimuuntelun tavoitteet
Geenimuuntelun tavoitteena on useimmiten muunneltavan organismin jo olemassa olevien ominaisuuksien parantaminen tai vaihtoehtoisesti kokonaan uusia ominaisuuksia koodaavien geenien liittäminen eliöön. Muuntelulla pyritään esimerkiksi tekemään organismista kestävämpi ulkoisille vaikutuksille. Tämä voi tarkoittaa parempaa sään vaihteluiden sietokykyä tai vastustuskykyä tuholaisia ja torjunta-aineita vastaan. Toinen merkittävä muuntelun tavoite on lisätä organismin tuotantoa tai satoa. Siirtogeenisten eliöiden proteiinituotantoa voidaan myös muokata siten, että ne saadaan tuottamaan jotakin ihmiselle hyödyllistä yksittäistä ainetta. Näin mahdollistetaan esimerkiksi erilaisten lääkeproteiinien tuotanto eläinsolussa tai jonkin terveyttä edistävän aineen lisääminen elintarvikkeeseen. Jälkimmäisessä tapauksessa puhutaan usein ns. terveysvaikutteisista elintarvikkeista.
[muokkaa] GMO:t Suomessa
Bioteknologia.info-sivuston[3] mukaan "[muuntogeenisiä elintarvikkeita] ei –– tiettävästi ole vielä ollut myynnissä Suomessa", vaikka Euroopan unioni on hyväksynyt käyttöön muuntogeenisiä elintarvikkeita.[4] Suomen Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan Suomeen tuodaan erittäin vähän geenimuunneltuja ainesosia sisältäviä tuotteita. Vuoden 2007 alkuun mennessä muuntogeenisiä osia on löytynyt Suomessa vain joistakin pohjoisamerikkalaisista proteiinijauhevalmisteista.[5][6] Sen sijaan esimerkiksi Englannissa, Ranskassa ja Saksassa on kiinalaista geenimuunneltua riisiä päätynyt elintarvikkeisiinkin asti.[7]
Ihmiselle haitallisten GM-tuotteiden pääsyä Suomen markkinoille pidetään nykyään erittäin epätodennäköisenä, sillä Suomessa bioteknologisten tuotteiden ja menetelmien viranomaisvalvonta on tarkkaa. Lainsäädäntö edellyttää tarkkoja turvallisuusselvityksiä, ennen kuin tuotteita voidaan ottaa käyttöön.[8]
Suomen lain mukaan geenimuunnellun tuotteen sisältämä geenimuunneltu aine pitää kertoa pakkaustekstillä "Tämä tuote sisältää muuntogeenisiä organismeja."[9] Muunneltua raaka-ainetta ei tarvitse kuitenkaan kertoa, mikäli tuote ei sisällä jälkiä geenimuuntelusta, eli esimerkiksi geenimuunneltua rehua syöneen lehmän maidon tai jauhelihan pakkausselosteessa ei geenimuuntelusta tarvitse kertoa.[10] Jotkut lihatuotteiksi jalostettavat teuraseläimet ruokitaankin Suomessa jo GM-rehulla. Suuret suomalaiset teurastamot ovat esimerkiksi ilmoittaneet toimittavansa kaikille sopimussikaloille muuntogeenistä soijaa sisältävää rehua ja vähitellen myös pienten valmistajien sianlihatuotteiksi teurastetut siat on kasvatettu vastaavalla rehulla.[11].
[muokkaa] Geenimuuntelun uhat
Esimerkiksi geenimuunnelluissa kasveissa on pelätty vaaraa niiden leviämisestä luontoon, jossa ne saattaisivat syrjäyttää luonnonvaraiset kasvit. Toisaalta geenimuunnellut kasvit on jalostettu sopeutumaan tietyn uhkatekijän sietämiseen, jolloin ne voivat olla luonnonkasveihin verrattuina jopa heikommin menestyviä. Keskustelu geenimuunneltujen kasvien leviämismahdollisuuksista luontoon on edelleen käynnissä.
GM-kriittisen Kansalaisten bioturvayhdistyksen mukaan geenimuunneltuja elintarvikkeita on tähän mennessä ehditty tutkia vasta hyvin vähän, mutta niiden on silti todettu aiheuttaneen allergisia reaktioita, myrkytystiloja ja jopa kuolemantapauksia.[12] Ainut tunnettu myrkytys- ja kuolemantapauksia aiheuttanut GM-tuote lienee kuitenkin 1980-luvulla Yhdysvalloissa valmistettu L-tryptofaani -ravintolisä. Kyseisessä tapauksessa myrkytysoireiden aiheuttajaa tai sen syytä ei saatu selville, vaikka myöhemmissä tutkimuksissa osasyylliseksi epäiltiin puutteita tuotteen liikaa yksinkertaistetussa puhdistusprotokollassa.[13]
[muokkaa] MON863-maissilajikkeen tapaus
Laillisuudesta huolimatta GM-elintarvikkeiden käyttö ei ole EU:ssa nykyäänkään ongelmatonta. Ranskalainen tutkimuslaitos CRII-GEN vaati 14. maaliskuuta 2007 EU:n hyväksymän geenimuunnellun maissilajikkeen pikaista kieltämistä tekemänsä selvityksen perusteella. Selvityksen mukaan kyseinen maissi aiheutti rottakokeissa eläimille vakavia terveyshaittoja. Kyseistä tuholaisresistenttiä MON863-lajiketta valmistaa yhdysvaltalainen Monsanto-konserni. Euroopan turvallisuudesta vastaavan viraston EFSA:n asiantuntijoilla oli CRII-GEN:in mukaan puolueettoman tutkimustuloksen sijaan käytössään vain amerikkalaiskonsernin omat tulokset, kun he luokittelivat Monsanton maissin turvalliseksi.[6]
CRII-GEN:in väite sai tutkijoiden keskuudessa pääasiassa kriittisen vastaanoton. Muun muassa Suomen maa- ja metsätalousministeriön tutkijoiden mukaan tutkimus perustui koetulosten vääriin tulkintoihin ja vanhoihin uhkakuviin. Heidän mukaansa väitteiden luotettavuus kyseenalaistettiin osin myös GRII-GEN:in taustan takia. Järjestön kuvataan olevan geenitekniikkaa vastustava militantti järjestö, joka on tutkijoiden sanojen mukaan vain aggressiivisempi versio Suomen Kansalaisten bioturvayhdistyksestä.[14] Myös esimerkiksi Turun yliopiston perinnöllisyystieteen emeritusprofessori Petter Portinin ja Helsingin yliopiston kasvinjalostuksen dosentin Jussi Tammisolan mukaan kohu geenimaissin turvallisuudesta oli täysin aiheeton. Portinin mukaan CRII-GEN:in saama tulos oli seurausta vanhan aineiston analysoinnista vääriä tilastollisia menetelmiä käyttäen.[15] Tolonen taas totesi, että kyseisen rehumaissin ominaisuudet on käsitelty perin pohjin EU:ssa jo 2004, kun maissin tuonti Eurooppaan on hyväksytty.[16]
Kritiikistä huolimatta CRII-GEN:in näkemykselle löytyi myös kannattajia. Esimerkiksi Saksan hallitukselle MON863-maissista selvityksen tehnyt professori Arpad Puztal oli julkisuudessa sitä mieltä, että alkuperäiset kokeet ovat olleet puutteellisia.
En ole varma onko oikea paikka, mutta kiinnostaisi tietää mitä mieltä asiasta olette?
Itse lopetin välittömästi HK:n ja Atrian tuotteiden käyttämisen, kun ks. yritykset rupesivat (kaikessa hiljaisuudessa) käyttämään geenimuunneltua soijaa eläinten ravintona (kesän alussa).
Siitä sitten vilkas keskustelu käyntiin...
Geenimuuntelun tavoitteena on useimmiten muunneltavan organismin jo olemassa olevien ominaisuuksien parantaminen tai vaihtoehtoisesti kokonaan uusia ominaisuuksia koodaavien geenien liittäminen eliöön. Muuntelulla pyritään esimerkiksi tekemään organismista kestävämpi ulkoisille vaikutuksille. Tämä voi tarkoittaa parempaa sään vaihteluiden sietokykyä tai vastustuskykyä tuholaisia ja torjunta-aineita vastaan. Toinen merkittävä muuntelun tavoite on lisätä organismin tuotantoa tai satoa. Siirtogeenisten eliöiden proteiinituotantoa voidaan myös muokata siten, että ne saadaan tuottamaan jotakin ihmiselle hyödyllistä yksittäistä ainetta. Näin mahdollistetaan esimerkiksi erilaisten lääkeproteiinien tuotanto eläinsolussa tai jonkin terveyttä edistävän aineen lisääminen elintarvikkeeseen. Jälkimmäisessä tapauksessa puhutaan usein ns. terveysvaikutteisista elintarvikkeista.
[muokkaa] GMO:t Suomessa
Bioteknologia.info-sivuston[3] mukaan "[muuntogeenisiä elintarvikkeita] ei –– tiettävästi ole vielä ollut myynnissä Suomessa", vaikka Euroopan unioni on hyväksynyt käyttöön muuntogeenisiä elintarvikkeita.[4] Suomen Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan Suomeen tuodaan erittäin vähän geenimuunneltuja ainesosia sisältäviä tuotteita. Vuoden 2007 alkuun mennessä muuntogeenisiä osia on löytynyt Suomessa vain joistakin pohjoisamerikkalaisista proteiinijauhevalmisteista.[5][6] Sen sijaan esimerkiksi Englannissa, Ranskassa ja Saksassa on kiinalaista geenimuunneltua riisiä päätynyt elintarvikkeisiinkin asti.[7]
Ihmiselle haitallisten GM-tuotteiden pääsyä Suomen markkinoille pidetään nykyään erittäin epätodennäköisenä, sillä Suomessa bioteknologisten tuotteiden ja menetelmien viranomaisvalvonta on tarkkaa. Lainsäädäntö edellyttää tarkkoja turvallisuusselvityksiä, ennen kuin tuotteita voidaan ottaa käyttöön.[8]
Suomen lain mukaan geenimuunnellun tuotteen sisältämä geenimuunneltu aine pitää kertoa pakkaustekstillä "Tämä tuote sisältää muuntogeenisiä organismeja."[9] Muunneltua raaka-ainetta ei tarvitse kuitenkaan kertoa, mikäli tuote ei sisällä jälkiä geenimuuntelusta, eli esimerkiksi geenimuunneltua rehua syöneen lehmän maidon tai jauhelihan pakkausselosteessa ei geenimuuntelusta tarvitse kertoa.[10] Jotkut lihatuotteiksi jalostettavat teuraseläimet ruokitaankin Suomessa jo GM-rehulla. Suuret suomalaiset teurastamot ovat esimerkiksi ilmoittaneet toimittavansa kaikille sopimussikaloille muuntogeenistä soijaa sisältävää rehua ja vähitellen myös pienten valmistajien sianlihatuotteiksi teurastetut siat on kasvatettu vastaavalla rehulla.[11].
[muokkaa] Geenimuuntelun uhat
Esimerkiksi geenimuunnelluissa kasveissa on pelätty vaaraa niiden leviämisestä luontoon, jossa ne saattaisivat syrjäyttää luonnonvaraiset kasvit. Toisaalta geenimuunnellut kasvit on jalostettu sopeutumaan tietyn uhkatekijän sietämiseen, jolloin ne voivat olla luonnonkasveihin verrattuina jopa heikommin menestyviä. Keskustelu geenimuunneltujen kasvien leviämismahdollisuuksista luontoon on edelleen käynnissä.
GM-kriittisen Kansalaisten bioturvayhdistyksen mukaan geenimuunneltuja elintarvikkeita on tähän mennessä ehditty tutkia vasta hyvin vähän, mutta niiden on silti todettu aiheuttaneen allergisia reaktioita, myrkytystiloja ja jopa kuolemantapauksia.[12] Ainut tunnettu myrkytys- ja kuolemantapauksia aiheuttanut GM-tuote lienee kuitenkin 1980-luvulla Yhdysvalloissa valmistettu L-tryptofaani -ravintolisä. Kyseisessä tapauksessa myrkytysoireiden aiheuttajaa tai sen syytä ei saatu selville, vaikka myöhemmissä tutkimuksissa osasyylliseksi epäiltiin puutteita tuotteen liikaa yksinkertaistetussa puhdistusprotokollassa.[13]
[muokkaa] MON863-maissilajikkeen tapaus
Laillisuudesta huolimatta GM-elintarvikkeiden käyttö ei ole EU:ssa nykyäänkään ongelmatonta. Ranskalainen tutkimuslaitos CRII-GEN vaati 14. maaliskuuta 2007 EU:n hyväksymän geenimuunnellun maissilajikkeen pikaista kieltämistä tekemänsä selvityksen perusteella. Selvityksen mukaan kyseinen maissi aiheutti rottakokeissa eläimille vakavia terveyshaittoja. Kyseistä tuholaisresistenttiä MON863-lajiketta valmistaa yhdysvaltalainen Monsanto-konserni. Euroopan turvallisuudesta vastaavan viraston EFSA:n asiantuntijoilla oli CRII-GEN:in mukaan puolueettoman tutkimustuloksen sijaan käytössään vain amerikkalaiskonsernin omat tulokset, kun he luokittelivat Monsanton maissin turvalliseksi.[6]
CRII-GEN:in väite sai tutkijoiden keskuudessa pääasiassa kriittisen vastaanoton. Muun muassa Suomen maa- ja metsätalousministeriön tutkijoiden mukaan tutkimus perustui koetulosten vääriin tulkintoihin ja vanhoihin uhkakuviin. Heidän mukaansa väitteiden luotettavuus kyseenalaistettiin osin myös GRII-GEN:in taustan takia. Järjestön kuvataan olevan geenitekniikkaa vastustava militantti järjestö, joka on tutkijoiden sanojen mukaan vain aggressiivisempi versio Suomen Kansalaisten bioturvayhdistyksestä.[14] Myös esimerkiksi Turun yliopiston perinnöllisyystieteen emeritusprofessori Petter Portinin ja Helsingin yliopiston kasvinjalostuksen dosentin Jussi Tammisolan mukaan kohu geenimaissin turvallisuudesta oli täysin aiheeton. Portinin mukaan CRII-GEN:in saama tulos oli seurausta vanhan aineiston analysoinnista vääriä tilastollisia menetelmiä käyttäen.[15] Tolonen taas totesi, että kyseisen rehumaissin ominaisuudet on käsitelty perin pohjin EU:ssa jo 2004, kun maissin tuonti Eurooppaan on hyväksytty.[16]
Kritiikistä huolimatta CRII-GEN:in näkemykselle löytyi myös kannattajia. Esimerkiksi Saksan hallitukselle MON863-maissista selvityksen tehnyt professori Arpad Puztal oli julkisuudessa sitä mieltä, että alkuperäiset kokeet ovat olleet puutteellisia.
En ole varma onko oikea paikka, mutta kiinnostaisi tietää mitä mieltä asiasta olette?
Itse lopetin välittömästi HK:n ja Atrian tuotteiden käyttämisen, kun ks. yritykset rupesivat (kaikessa hiljaisuudessa) käyttämään geenimuunneltua soijaa eläinten ravintona (kesän alussa).
Siitä sitten vilkas keskustelu käyntiin...
Taitaa kyllä niin olla ettei noi firmat niitä eläimiä ruoki vaan ihan ne karjankasvattajat. Mutta periaatteesta olen vastaa tuota asia et ravintoa muunnellaan :/
Jep oikeessa olet, mutta käytännössä kyllä isot firmat määräävät mitä niiden sopimus- tiloilla elukoille syötetään...
Jäi vielä kiinnostamaan, että jos olet periaatteessa vastaan, jääkö ne herkulliset ja alennuksessa olevat Atrian sisäfileepihvit kaupan hyllylle, kohdalle osuessa???
(edited)
uuret suomalaiset teurastamot ovat esimerkiksi ilmoittaneet toimittavansa kaikille sopimussikaloille muuntogeenistä soijaa sisältävää rehua ja vähitellen myös pienten valmistajien sianlihatuotteiksi teurastetut siat on kasvatettu vastaavalla rehulla.[11].
Jos jotain rupesi kiinnostamaan, mistä se Esa vöyhkää humalassa kuudelta aamulla niin tuossa ;)
osoite:http://www.gmovapaa.fi/fi/index
(edited)
Jäi vielä kiinnostamaan, että jos olet periaatteessa vastaan, jääkö ne herkulliset ja alennuksessa olevat Atrian sisäfileepihvit kaupan hyllylle, kohdalle osuessa???
(edited)
uuret suomalaiset teurastamot ovat esimerkiksi ilmoittaneet toimittavansa kaikille sopimussikaloille muuntogeenistä soijaa sisältävää rehua ja vähitellen myös pienten valmistajien sianlihatuotteiksi teurastetut siat on kasvatettu vastaavalla rehulla.[11].
Jos jotain rupesi kiinnostamaan, mistä se Esa vöyhkää humalassa kuudelta aamulla niin tuossa ;)
osoite:http://www.gmovapaa.fi/fi/index
(edited)
No,siitä ajasta kun olin maatilalla emäntänä on kyllä aika kauan aikaa,en tiedä onko käytäntö muuttunnut.Mutta periaatteessa viljelijä itse kyllä päättää millä eläimiään ruokkii.Voi olla että tässä hinta vaikuttaa,kun sen verran olen vieläkin sivusta seurannut tätä eu:n aikasta maatalousjuttua ja mietin että mihin se ns. ruuan halpeneminen katos. Viljelijöillä aleni huomattavasti se mitä he saavat eläimistä tai yleensä myydessään tuotteitaan,mutta kaupan hyllyllä se ei kyllä näy. Toki he saavat monenlaisina tukina korvausta,mutta kyllä varmaan kakki mieluummin ilman sitä tukihakemusviidakkoa toimisi. Se on niin älytöntä mitä määräyksiä sieltä tuleekaan.
Olin sillon ja olen edelleenkin sitä mieltä, että ihmiset huijattiin eu-äänestyksessä yhtenä pointtina halvempi ruoka. Toki jotain hyvääkin on voinut tulla,mutta kyllä Suomi maksumiehenä eussa on jo nykyisin.
Hmmm..olikohan luvallinen kirjoitusaihe, nooh Hautsi ja kumppanit voi poistaa jos tuli otettua kantaa aiheeseen joka ei välttämättä tänne kuulu ;D
Olin sillon ja olen edelleenkin sitä mieltä, että ihmiset huijattiin eu-äänestyksessä yhtenä pointtina halvempi ruoka. Toki jotain hyvääkin on voinut tulla,mutta kyllä Suomi maksumiehenä eussa on jo nykyisin.
Hmmm..olikohan luvallinen kirjoitusaihe, nooh Hautsi ja kumppanit voi poistaa jos tuli otettua kantaa aiheeseen joka ei välttämättä tänne kuulu ;D
Vaikea noita geenimuunneltuja tuotteita on edes periaatteessa vastustaa kun lukee vähänkään "kultaisesta riisistä".
Toki noiden kanssa saa tarkkana olla ja tietyt rajat pitääkin olla. Näihin en kantaa ota kun ei oikeasti tietoa tarpeeksi ole, eikä ole oikea foorumikaan.
Toki noiden kanssa saa tarkkana olla ja tietyt rajat pitääkin olla. Näihin en kantaa ota kun ei oikeasti tietoa tarpeeksi ole, eikä ole oikea foorumikaan.
Biodynaamisesti viljeltyä ruokaa voi huoletta mättää napaansa...
Jo valikoimalla aina luomu tuote (jos mahdollista) välttää kyllä geenipöhnät...
Joo oikeessa olet hieman väärä puu...
Lopetan tähän jauhamiseni ;)
Mielenkiintoinen aihe kylläkin...
Jo valikoimalla aina luomu tuote (jos mahdollista) välttää kyllä geenipöhnät...
Joo oikeessa olet hieman väärä puu...
Lopetan tähän jauhamiseni ;)
Mielenkiintoinen aihe kylläkin...
poikamiehen purilainen
paketti pekonia
rasia valmiita "kana"pihvejä
sulatejuusto
paahtoleipä
paista pekonit ja pihvit samanaikaisesti, ei tarvi rasvaa eikä mausteita. paistokypsyys rapea. (n.10 min) keskilämmöllä.
kun paistot lähes valmiit niin paahtoleivät koneeseen(tummapaahto)
ja kun valmiit levitä sulatejuusto leiville täytä pekonikana mössöllä kunnon kerrosleipä...
paketti pekonia
rasia valmiita "kana"pihvejä
sulatejuusto
paahtoleipä
paista pekonit ja pihvit samanaikaisesti, ei tarvi rasvaa eikä mausteita. paistokypsyys rapea. (n.10 min) keskilämmöllä.
kun paistot lähes valmiit niin paahtoleivät koneeseen(tummapaahto)
ja kun valmiit levitä sulatejuusto leiville täytä pekonikana mössöllä kunnon kerrosleipä...
pizza ja katkarapu silli salaattii juustolla ja linnun höyhenillä;)