Subpage under development, new version coming soon!
Subject: Free Mussutuspuu
Huh, olipa ikävä juttu. Kyllä tällainen aina pysäyttää miettimään miten yllättäen täältä kukin voi lähteä. Vähän turhan nuorena tässä tapauksessa.
Mikä siinä on, että haikeus ja suru ovat niin merkityksellisiä?
Jotenkin tuntuu, että ihmisten elämä pyörii näiden voimien vaikutuksesta; saavuttamattomasta kunnioituksesta ja myötätuskasta. Tavallaan olemme jo kuolleita, kun nämä negaatíot ovat niin iso osa minuuttamme. Pelko hallitsee kuin jumalan välikäsi. Saa teidät häkkeihin. Sitäkö haluatte, vaiko muuta.
Minusta tuntuu myös siltä, että suomalaisten identiteetti on todellakin haikeuden ja surun myötä -näiden alalajien - katkeruuden ja luonteen sisäänpäinkääntymisen - johdosta muovanneet kansastamme alakuloisen maan, mutta sitäkin sitkeämmän ja happamemman. Tavallaan kuolema on onnemme kielletty satama, jonne mielemme aina halajaa auringosta ja kesästä välittämättä.
(edited)
Jotenkin tuntuu, että ihmisten elämä pyörii näiden voimien vaikutuksesta; saavuttamattomasta kunnioituksesta ja myötätuskasta. Tavallaan olemme jo kuolleita, kun nämä negaatíot ovat niin iso osa minuuttamme. Pelko hallitsee kuin jumalan välikäsi. Saa teidät häkkeihin. Sitäkö haluatte, vaiko muuta.
Minusta tuntuu myös siltä, että suomalaisten identiteetti on todellakin haikeuden ja surun myötä -näiden alalajien - katkeruuden ja luonteen sisäänpäinkääntymisen - johdosta muovanneet kansastamme alakuloisen maan, mutta sitäkin sitkeämmän ja happamemman. Tavallaan kuolema on onnemme kielletty satama, jonne mielemme aina halajaa auringosta ja kesästä välittämättä.
(edited)
Suoraa puhetta. Suomalaisten identiteetti on aina ollut kuvaamasi tyylinen. Onko se sitten osa seuraus vuoden ympäri hallitsevasta kelistä. Kylmyys ja pimeys runtelee meitä huomattavasti enemmän kuin esim. etelä-eurooppalaisia.
Tosin tämä internet/tosi-tv -aika on muuttamassa meitä kaikkia ympäri maailman sisäänpäinkääntyviksi. Jaamme enemmän itsestämme facebookissa ja twittereissä, mutta emme saa enää vuorovaikutusta, kun emme enää niin usein keräänny yhteen ja keskustele.
Tuli tänäaamuna katsottua hieno elokuva (God Bless America) joka tulee varmasti puhuttamaan ja herkimmät varmasti jättävät jopa katsomatta. Kuitenkin tuo leffa käsitteli nykymaailman menoa ja sanoi suoraan kuinka raadollista se on ja millaisiksi ihmiset ovat muuttuneet - ovat muuttumassa. Kärjistettynä; työyhteisössä keskustellaan vain lööpeistä, tosi-tv:n tapahtumista ja saatat jäädä jopa keskustelujen ulkopuolelle, kun et ole katsonut sitä bb:tä. Monennenko lapsen Angelina Jolie oli adoptoinut jne. oikeat keskustelut puhumattakaan syvällisistä keskusteluista ovat väistyneet kaiken tuon turhuuden tieltä.
Ehkä juuri tästä syystä, kun jotain kauheaa tapahtuu niin katsomme toisiamme silmiin ja keskustelemme kuinka kauheaa se on kun joku heittäytyi junan eteen lapsisylissään. Näin kai koemme saavamme hetkeksi yhteyden jopa siihen työkaveriimme jonka kanssa emme välttämättä muuten keskustelisi koskaan. Tosin monesti unohdumme miettimään vain miten kauhea tuo tapaus oli ja suljemme silmämme kaikelta muulta vääryydeltä mikä on ollut syynä tuohon kyseiseen tapahtumaan. Syy ja seuraus alkaa olemaan meille vieraskäsite, niin kauan kuin pidämme vain kiinni omasta tilinauhasta, katosta päämme päällä ja ruoasta pöydällämme. Niin kauan kuin voimme itse hyvin omassa "lähiö-korttelissa", niin kauan voimme sulkea silmämme kaikelta siltä mitä ympärillämme tapahtuu.
Muistakaa katsoa: God Bless America, hieno elokuva =)
(edited)
Tosin tämä internet/tosi-tv -aika on muuttamassa meitä kaikkia ympäri maailman sisäänpäinkääntyviksi. Jaamme enemmän itsestämme facebookissa ja twittereissä, mutta emme saa enää vuorovaikutusta, kun emme enää niin usein keräänny yhteen ja keskustele.
Tuli tänäaamuna katsottua hieno elokuva (God Bless America) joka tulee varmasti puhuttamaan ja herkimmät varmasti jättävät jopa katsomatta. Kuitenkin tuo leffa käsitteli nykymaailman menoa ja sanoi suoraan kuinka raadollista se on ja millaisiksi ihmiset ovat muuttuneet - ovat muuttumassa. Kärjistettynä; työyhteisössä keskustellaan vain lööpeistä, tosi-tv:n tapahtumista ja saatat jäädä jopa keskustelujen ulkopuolelle, kun et ole katsonut sitä bb:tä. Monennenko lapsen Angelina Jolie oli adoptoinut jne. oikeat keskustelut puhumattakaan syvällisistä keskusteluista ovat väistyneet kaiken tuon turhuuden tieltä.
Ehkä juuri tästä syystä, kun jotain kauheaa tapahtuu niin katsomme toisiamme silmiin ja keskustelemme kuinka kauheaa se on kun joku heittäytyi junan eteen lapsisylissään. Näin kai koemme saavamme hetkeksi yhteyden jopa siihen työkaveriimme jonka kanssa emme välttämättä muuten keskustelisi koskaan. Tosin monesti unohdumme miettimään vain miten kauhea tuo tapaus oli ja suljemme silmämme kaikelta muulta vääryydeltä mikä on ollut syynä tuohon kyseiseen tapahtumaan. Syy ja seuraus alkaa olemaan meille vieraskäsite, niin kauan kuin pidämme vain kiinni omasta tilinauhasta, katosta päämme päällä ja ruoasta pöydällämme. Niin kauan kuin voimme itse hyvin omassa "lähiö-korttelissa", niin kauan voimme sulkea silmämme kaikelta siltä mitä ympärillämme tapahtuu.
Muistakaa katsoa: God Bless America, hieno elokuva =)
(edited)
Sen verran tuore leffa, että tekstitystä en tuohon vielä löytänyt, mutta meni se ilmankin.
no niin nyt taitaa alkaa pilkistään aurinko meikänkin tulevaisuuteen. Vähän reilu 2vuotta työttömänä ja nyt 1kk vielä "lomaa" ja sitten kuukauden työharjoitteluun (tänään tehtiin jo sopimus) siitä sitten määräaikainen (n12kk) sopimus ruokakuskiksi kunnalle :)
(edited)
(edited)
Onneksi olkoon!
Itse pääsin tuossa joku aika sitten pitkän hakemisen jälkeen oman alan hommiin. Vakituinen sopimus taskussa, joka tosin sisältää koeajan, jota pari viikkoa jäljellä. Elämme jännittäviä aikoja. :)
Itse pääsin tuossa joku aika sitten pitkän hakemisen jälkeen oman alan hommiin. Vakituinen sopimus taskussa, joka tosin sisältää koeajan, jota pari viikkoa jäljellä. Elämme jännittäviä aikoja. :)
Onnittelut molemmille! En tosin ymmärrä miksi nämä ovat mussutuspuussa :) Itse olen pari vuotta tehnyt töitä määräaikaisilla sopimuksilla ja sopimus on taas katkolla elokuun lopussa. Muitakin verkkoja olen yrittänyt viritellä, mutta ei ole toistaiseksi napannut. Töitä on onneksi ollut koko ajan mutta epävarmuus tulevaisuudesta jäytää koko ajan mieltä.
:D kappas ittekin vasta nyt huomasin et miks olin laittanut mussutuspuuhun... nooh laitetaan ilosuus puuhunkin
(edited)
(edited)
Ihan mielenkiintoiset ja pätevätkin kommentit turbalta ja magnumilta. Pitänee tuo magnumin mainitsema filmikin joskus vilkaista.
Tuosta onnettomuudesta vielä sen verran että kävin tänään katsastamassa paikan ja kyllähän siellä varoitusmerkit löytyi eikä näkyvyyskään junan suuntaan hirveän huono ollut, kuitenkin sellainen että jos ajatuksissaan ajaa niin kovaa vauhtia tuleva juna voi hyvinkin yllättää.
Ei muutenkaan mikään paras kuukausi ollut paikkakunnan postille. Kolme viikkoa sitten kastuneesta kirjeestä kyrpiintynyt asiakas soitti ja uhkaili jakajaa siihen malliin että poliisiasiaksi meni, ja heti seuraavana yönä joku kävi känni/huumepäissään metallisen mainostelineen ja nyrkkien kanssa yöjakajan ja tämän postiauton kimppuun. Onneksi ei mitään vakavampaa käynyt jakajalle. (tapauksilla ei yhteyttä toisiinsa)
Tokihan nämä lienee arkipäivää isossa maailmassa mutta täällä pienehkön paikkakunnan pienessä postissa hyvin harvinaista.. Tuskin ainakaan työntekijöitä houkuttaa muutenkin jo epäkiinnostavaan työpaikkaan..
Tuosta onnettomuudesta vielä sen verran että kävin tänään katsastamassa paikan ja kyllähän siellä varoitusmerkit löytyi eikä näkyvyyskään junan suuntaan hirveän huono ollut, kuitenkin sellainen että jos ajatuksissaan ajaa niin kovaa vauhtia tuleva juna voi hyvinkin yllättää.
Ei muutenkaan mikään paras kuukausi ollut paikkakunnan postille. Kolme viikkoa sitten kastuneesta kirjeestä kyrpiintynyt asiakas soitti ja uhkaili jakajaa siihen malliin että poliisiasiaksi meni, ja heti seuraavana yönä joku kävi känni/huumepäissään metallisen mainostelineen ja nyrkkien kanssa yöjakajan ja tämän postiauton kimppuun. Onneksi ei mitään vakavampaa käynyt jakajalle. (tapauksilla ei yhteyttä toisiinsa)
Tokihan nämä lienee arkipäivää isossa maailmassa mutta täällä pienehkön paikkakunnan pienessä postissa hyvin harvinaista.. Tuskin ainakaan työntekijöitä houkuttaa muutenkin jo epäkiinnostavaan työpaikkaan..
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288483862806.html
Kiitti vaan taas! Pitääkö sitä joka kesä tähän aikaan juoksennella?!? Ei sit tälläkään lomalla pohjoisessa nukuta teltassa! ...le!
Kiitti vaan taas! Pitääkö sitä joka kesä tähän aikaan juoksennella?!? Ei sit tälläkään lomalla pohjoisessa nukuta teltassa! ...le!
Suomalaisia pakokertomuksia:
Vanki ei palannut lomaltaan vankilaan
Vanki käveli avoimista porteista kohti vapautta
Vanki meni sellinsä ikkunasta ulos ja karkasi
Tälläisiä vankilapakoja Suomessa. Eihän tuo naurun asia ole mutta kyllähän se vähän huvittavaa on.
Ei tarvi pahemmin suunnitella että miten sen tekee.
Vanki ei palannut lomaltaan vankilaan
Vanki käveli avoimista porteista kohti vapautta
Vanki meni sellinsä ikkunasta ulos ja karkasi
Tälläisiä vankilapakoja Suomessa. Eihän tuo naurun asia ole mutta kyllähän se vähän huvittavaa on.
Ei tarvi pahemmin suunnitella että miten sen tekee.
Nyt loppuu tupakin poltto.
5 tuntia edellisestä syöpäkääryleestä, hermot jo hieman kireällä. Saa nähdä miten käy, mut motivaatio on kova... Eiköhän tää tästä, vaikka seuraava viikko todennäköisesti tuntuukin vuodelta. =)
5 tuntia edellisestä syöpäkääryleestä, hermot jo hieman kireällä. Saa nähdä miten käy, mut motivaatio on kova... Eiköhän tää tästä, vaikka seuraava viikko todennäköisesti tuntuukin vuodelta. =)
Onnea yritykselle. Alku on kova ja itselleni vaikein oli eka päivä mutta kyllä ne seuraavatkin oli pahoja. Nyt kohta 2v jo takana taukoa 22v polttamisen jälkeen.
Zemppiä Mysi ja karhu edelleen! Aina kannatetaan hyvää asiaa :)